Roomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata

Ankara NähtävyydetRoomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata

Ankaran roomalainen teatteri – muinainen näyttämö linnoituksen juurella

Ankaran linnoituksen länsirinteellä, Bentderesi-joen varrella, piilee lähes kaksituhatta vuotta vanha muistomerkki. Ankarassa sijaitseva roomalainen teatteri (Ankara Roma Tiyatrosu) rakennettiin 2. vuosisadalla jKr. ja se oli suunniteltu 3 000–5 000 katsojalle. Se oli pitkään kirjaimellisesti haudattu kaupungin alle: vasta vuonna 1982, kun kaivettiin perustuksia rakennustöitä varten, löydettiin ensimmäiset arkeologiset jäljet. Vuosina 1982–1986 teatteria kaivoi esiin Anatolian sivilisaatioiden museo, ja vuosina 2009–2010 kaivaukset jatkuivat. Nykyään Ankarassa sijaitseva roomalainen teatteri on suojeltu kulttuuriperintökohde, yksi harvoista suurista antiikin teattereista, jotka on löydetty suoraan nykyajan suurkaupungin keskeltä, ja paikka, jossa Ancyran historia avautuu katsojalle ei vitriineissä, vaan suoraan jalkojen alla.

Historia ja alkuperä Ankarassa sijaitseva roomalainen teatteri

Ancyra – niin nykyistä Ankaraa kutsuttiin muinoin – oli Rooman Galatian provinssin pääkaupunki. Kaupunki sijaitsi strategisesti lännen ja idän välisten reittien risteyskohdassa, ja sen merkitys Rooman valtakunnan aikana oli erittäin suuri. Teatteri rakennettiin 2. vuosisadalla jKr. – aikana, jolloin maakuntien rakentaminen kukoisti keisareiden Hadrianuksen ja Antoninusten hallintokaudella. Tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä, mutta arkkitehtonisten elementtien tyyppi ja rakennusmateriaalit viittaavat juuri tähän aikakauteen.

Rakennus pystytettiin Ankaran linnoituksen kukkulan länsirinteelle, Bentderesi-joen yläpuolelle. Tämä on tyypillinen Vähä-Aasian teattereille: luonnollisen maaston hyödyntäminen täyttörakenteiden sijaan. Juuri tästä periaatteesta kirjoitti roomalainen arkkitehti Vitruvius teoksessaan ”Arkkitehtuurista” – ja Ankaran teatteri vahvistaa hänen sanansa havainnollisesti: linnoituksen kukkulan kalteva rinne mahdollisti valtavien maanrakennustöiden välttämisen katsomon rakentamisessa.

Kun teatteri oli 300–400-luvuilla vähitellen jäänyt pois aktiivisesta käytöstä, se sovitettiin seldžukkien ja ottomaanien aikakausina uusiin tarpeisiin: vuosien 2009–2010 kaivaukset paljastivat jälkiä keramiikan ja lasin valmistuksesta teatterirakennuksessa. Paikaltaan löydetyt vialliset keramiikkakappaleet, putket ja kolikot viittaavat työpajojen toimintaan myöhäiskeskiajalla – entinen teatteri oli muuttunut kaupunginosan teollisuusalueeksi. Vuonna 1992 kohde otettiin valtion suojelukseen I ja II luokan muistomerkkinä. Vuosien 2009–2010 kaivausten jälkeen teatteri luovutettiin Ankarin suurkaupungille restaurointia varten.

Restaurointi herätti kiivasta keskustelua asiantuntijoiden keskuudessa. Kavea päätettiin kunnostaa kokonaan, ja alkuperäinen ankaralainen kivi – andesiitti – korvattiin valkoisella marmorilla. Monet asiantuntijat pitivät tätä ”uuden teatterin rakentamisena tyhjästä” eikä historiallisen kohteen säilyttämisenä.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Ankara Roma Tiyatrosu sijaitsee Hisar Caddesi- ja Pınar Sokak -katujen välissä Ulus-alueella (Altındağ). Arkkitehtonisesti se on tyypillinen Vähä-Aasian tyylinen roomalainen teatteri, jolla on useita ominaispiirteitä.

Cavea: 3 000–5 000 paikkaa

Kavea (katos) on suunnattu noin 23° luoteeseen, mikä takaa viileän ilman kiertämisen Bentderesi-laaksosta – tämä on akustiikan ja ilmastoinnin kannalta järkevä ratkaisu. Vaakasuunnassa se oli jaettu neljään osaan, joissa oli istumapaikat ja säteittäiset portaat. Tutkijoiden laskelmien mukaan teatteri mahtui 3 000–5 000 katsojaa – tämä on suhteellisen pieni koko Anatolian teattereiden mittapuulla, mikä vastaa Ancyran maakunnallista eikä imperiaalista mittakaavaa. Alun perin cavea rakennettiin andesiitista – paikallisesta vulkaanisesta kivestä; restauroinnin yhteydessä betoni ja valkoinen marmori korvasivat merkittävän osan alkuperäisistä rakenteista. Kaksi alkuperäistä, noin 40 senttimetrin korkeista andesiittista istuinriviä löydettiin alkuperäiseltä paikaltaan.

Vomitorium ja parodit

Saliin ja orkesteritilaan pääsi vomitorioiden – kaarevien käytävien – kautta. Molemmat orkesteritilaan johtavat tunnelit ovat säilyneet nykypäivään asti. Kahdesta parodosista (kuoron ja näyttelijöiden sisäänkäyntikäytävistä) itäinen on säilynyt kokonaan, läntinen vain osittain.

Orkesteri ja pulpitum

Orkesteri (kuoron esiintymisalue) on puolipyöreä, halkaisijaltaan noin 13 metriä, ja sitä ympäröi paksu muuri. Pulpitum (näyttämö) on säilynyt, mutta se muutettiin Bysantin aikana: näyttämön ja orkesterin väliin lisättiin uusia rakenteita, jotka madalsivat oviaukkojen korkeutta. Tämä osoittaa, että teatteria mukautettiin myöhemmällä kaudella muihin tarpeisiin.

Skene ja veistokset

Skene-rakennus (näyttämö) on säilynyt vain pohjoisosassa. Se on rakennettu andesiittilohkoista, sen pituus on noin 31 metriä ja leveys noin 8 metriä, ja siinä on viisi oviaukkoa – epätyypillinen ratkaisu, joka on ominaista nimenomaan Vähä-Aasian teatteriperinteelle. Kaivauksissa löydetyt arkkitehtoniset yksityiskohdat ja veistosfragmentit viittaavat rikkaaseen koristeohjelmaan. Suurin osa löydöistä on esillä Anatolian sivilisaatioiden museon alakerran saleissa.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • Teatteri löydettiin sattumalta vuonna 1982 rakennustyömaan kaivannon kaivamisen yhteydessä. Ennen sitä se oli makannut kaupungin kerrostuman alla noin puolitoista tuhatta vuotta.
  • Seljuk- ja Ottomaanien aikakausina teatterirakennusta käytettiin keramiikan ja lasin valmistuksen työpajoina – tästä kertovat löydetyt vialliset tuotteet ja puhallusputket.
  • Kavean restaurointi vuonna 2020 aiheutti skandaalin: valkoinen marmori alkuperäisen andesiitin sijaan herätti kritiikkiä asiantuntijoilta, jotka kutsuivat tulosta ”uuden teatterin rakentamiseksi antiikin teatterin paikalle”.
  • Teatterin katsomo on suunnattu siten, että se hyödyntää Bentderesi-joen laaksosta tulevaa luonnollista ilmanvaihtoa – ratkaisu, joka on Vitruviuksen teatterin sijaintia koskevien suositusten mukainen.
  • Viiden oviaukon skena on tyypillinen piirre Anatolian teatteriperinteelle, joka erottaa paikalliset teatterit tavanomaisista kolmella ovella varustetuista roomalaisista rakennuksista.

Miten sinne pääsee

Teatteri sijaitsee Ankarassa Ulus-alueella (Altındağ), Hisar Caddesi- ja Pınar Sokak -katujen välissä, Ankarin linnoituksen länsijalkojen juurella. Ulus-metroasemalta (linja M1) on kävelymatka noin 10–12 minuuttia. Keskustan Kızılay-alueelta Ulusiin on metrolla 5 minuuttia.

Ankara Esenboğan (ESB) lentokentältä on helpointa mennä Havaş-bussilla johonkin keskustan pysäkeistä ja sieltä metrolla Ulusiin. Teatterin lähellä sijaitsevat Augustuksen temppeli (Temple of Augustus) ja Hacı Bayram Camii – kaikki kolme kohdetta on kätevä käydä katsomassa yhdellä kierroksella historiallisessa Ulusissa. Ankaran roomalaisista kylpylöistä (Roma Hamamı) teatterille on noin 600 metriä kävelymatkaa.

Vinkkejä matkailijalle

Kohde on aidattu; vierailua varten on tarkistettava aukioloajat ja pääsylipun saatavuus – pääsyolosuhteet voivat vaihdella vuodenajan ja käynnissä olevien töiden mukaan. Suosittelemme tarkistamaan ajantasaiset tiedot Ankaran kaupungin verkkosivuilta tai matkailutoimistosta.

Teatteri on erityisen vaikuttava Ankaran linnoituksen korkeimmilta kohdilta – sieltä näkee hyvin kokonaiskuvan ja kohteen sijainnin kaupunkikuvassa. Katsele teatteria aamutunteina: turisteja ei ole paljon, ja pehmeä valo tuo hyvin esiin kivirakennelman reliefin. Ota mukaan kengät, joissa on luistamattomat pohjat: kivi voi olla liukas sateen jälkeen.

Yhdistä vierailu Anatolian sivilisaatioiden museoon (Anadolu Medeniyetleri Müzesi) – se sijaitsee 5 minuutin kävelymatkan päässä ja säilyttää suurinta osaa teatterin kaivauksissa löydetyistä esineistä. Ankarassa sijaitseva roomalainen teatteri on harvinainen esimerkki antiikin kohteesta, joka sijaitsee suoraan elävässä kaupunkiympäristössä: täällä Ancyran historia tuntuu kirjaimellisesti jalkojen alla, eikä museon vitriinin takana.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Roomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Roomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Teatteri rakennettiin 2. vuosisadalla jKr. – aikana, jolloin maakuntien rakentaminen kukoisti keisareiden Hadrianuksen ja Antoninusten hallintokaudella. Ancyra (nykyinen Ankara) oli Rooman Galatian provinssin pääkaupunki, mikä selittää rakennelman mittasuhteet. Tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta arkkitehtonisten elementtien tyyppi ja rakennusmateriaalit viittaavat selvästi tähän aikakauteen.
Teatteri löydettiin täysin sattumalta vuonna 1982 rakennustyömaan kaivannon kaivamisen yhteydessä. Sitä ennen se oli makannut kaupungin kulttuurikerroksen alla noin puolitoista tuhatta vuotta. Satunnaisen löydön jälkeen Anatolian sivilisaatioiden museo suoritti järjestelmällisiä kaivauksia vuosina 1982–1986, ja ne jatkuivat vuosina 2009–2010.
Tutkijoiden laskelmien mukaan teatteriin mahtui 3 000–5 000 katsojaa. Tämä on suhteellisen vaatimaton koko Anatolian teattereiden mittapuulla ja vastaa Ankyran maakunnallista, ei imperiaalista, mittakaavaa. Alueen suuret teatterit – esimerkiksi Efesoksessa tai Aspendoksessa – mahtuivat 20 000–25 000 ihmistä.
Noin vuonna 2020 tehdyn restauroinnin yhteydessä kaivoksen alkuperäinen rakennusmateriaali – paikallinen vulkaaninen andesiittikivi – korvattiin suurelta osin valkoisella marmorilla ja betonilla. Monet kulttuuriperinnön suojelun asiantuntijat pitivät tätä ”uuden teatterin rakentamisena vanhan tilalle” eikä alkuperäisen kohteen säilyttämisenä. Vain kaksi alkuperäistä, noin 40 senttimetrin korkeista andesiittipenkistä on säilynyt alkuperäisellä paikallaan.
Kyllä. Sen jälkeen, kun teatteri oli jäänyt pois käytöstä 300–400-luvuilla, rakennus ei seissyt tyhjillään. Vuosien 2009–2010 kaivaukset paljastivat jälkiä keramiikan ja lasin valmistuksesta teatterin sisällä seldžukkien ja ottomaanien aikakausina. Tästä kertovat paikan päältä löydetyt vialliset keramiikkatuotteet, lasinpuhallusputket ja kolikot.
Skene-rakennuksessa on viisi oviaukkoa, kun taas klassisessa roomalaisessa perinteessä niitä käytettiin kolme. Tämä epätavallinen ratkaisu on tyypillistä nimenomaan Vähä-Aasian teatteriperinteelle, ja sitä pidetään paikallisen arkkitehtuurikoulukunnan tunnusmerkkinä. Skenasta on säilynyt vain pohjoisosa: se on rakennettu andesiittilohkoista, ja sen pituus on noin 31 metriä ja leveys noin 8 metriä.
Suurin osa kaivauksissa löydetyistä veistoksista, arkkitehtonisista yksityiskohdista ja käyttöesineistä on esillä Anatolian sivilisaatioiden museon (Anadolu Medeniyetleri Müzesi) alakerran saleissa. Museo sijaitsee noin viiden minuutin kävelymatkan päässä teatterista, joten se on looginen jatko vierailulle.
Teatteri on suunnattu noin 23° luoteeseen, mikä takaa viileän ilman luonnollisen kiertoliikkeen Bentderesi-joen laaksosta. Tämä on sekä akustinen että ilmastollinen ratkaisu, joka on sopusoinnussa roomalaisen arkkitehdin Vitruviuksen suositusten kanssa. Vitruvius kirjoitti teatterin sijainnin oikeasta valinnasta teoksessaan ”Arkkitehtuurista”.
Parhaiten säilyneinä ovat: molemmat kaarevat vomitorium-tunnelit, jotka johtavat orkesteriin; itäinen parodos (sisäänkäyntikäytävä) – kokonaan; läntinen parodos – osittain; orkesteri, jonka halkaisija on noin 13 metriä ja jota ympäröi paksu seinä; skenen pohjoisosa, joka on rakennettu andesiittilohkoista; kaksi alkuperäistä andesiittisten katsomopaikkojen riviä. Pulpitus (näyttämö) on myös säilynyt, vaikka sekin onkin muutettu Bysantin aikana.
Vuonna 1992 teatteri otettiin valtion suojelukohteeksi I ja II luokan kulttuurimuistomerkkinä. Vuosina 2009–2010 tehtyjen kaivausten jälkeen kohde luovutettiin Ankarin suurkaupunkialueelle restaurointitöiden toteuttamista varten. Teatterilla ei ole Unescon maailmanperintökohteen asemaa.
Mukavin aika vierailla on kevät (huhtikuu–toukokuu) ja syksy (syyskuu–lokakuu): leuto sää, hyvä luonnonvalo ja vähäinen matkailijamäärä. Ankarassa on kesällä kuuma, ja avoimet kivipinnat keräävät lämpöä. Talvella kohde on avoinna, mutta on otettava huomioon mahdolliset sateet: märkä kivi muuttuu liukkaaksi.
Käyttöopas — Roomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata Roomalainen teatteri Ankarassa — Ankara Roma Tiyatrosu, 2. vuosisata -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Ankara Roma Tiyatrosu on helpointa tutustua yhdessä lähistöllä sijaitsevien nähtävyyksien kanssa: Augustuksen temppeli ja Hacı Bayramin moskeija ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä, ja Anatolian sivilisaatioiden museo on 5 minuutin päässä. Varaa koko kierrokselle historiallisessa Ulusissa vähintään puoli päivää; itse teatterin katsomiseen kannattaa varata noin 90 minuuttia.
Alue on aidattu, ja pääsyrajoitukset voivat vaihdella vuodenajan ja restaurointitöiden etenemisen mukaan. Tarkista ennen matkaa ajantasaiset aukioloajat ja pääsylipun saatavuus Ankaran kaupungin verkkosivuilta tai kaupungin matkailutoimistosta – nämä tiedot päivitetään säännöllisesti ja voivat poiketa matkaoppaissa olevista tiedoista.
Lähin metroasema on Ulus linjalla M1. Sieltä teatterille on kävelymatka noin 10–12 minuuttia. Kızılayn keskustasta Ulusiin on 5 minuuttia metrolla. Jos saavut Ankaran Esenboğan (ESB) lentokentälle, mene Havaş-bussilla johonkin keskustan pysäkeistä ja vaihda sieltä metroon Ulusiin.
Tule aamupäivällä: turisteja on vähän, ja pehmeä, sivulta tuleva valo korostaa kivimuurauksen muotoja ja tekee valokuvista ilmeikkäitä. Kesäisin keskipäivällä kivipinnat kuumenevat voimakkaasti, ja varjot muuttuvat jyrkiksi ja valokuvausta haittaaviksi.
Pue jalkaasi liukumattomat kengät: sateen jälkeen andesiitti- ja marmoripinnat muuttuvat liukkaiksi. Ota mukaan vettä, etenkin lämpimänä vuodenaikana – ulkotiloissa on vain vähän varjoa. Jos aiot ottaa valokuvia, laajakulmaobjektiivi auttaa välittämään kavean mittasuhteet ja orkesterin tilan.
Ennen kuin laskeudutte teatterille, kiipeäkää Ankaran linnoituksen muureille. Sieltä avautuu hyvä yleiskuva kohteesta, sen sijainnista kaupunkimaisemassa ja yhteydestä kukkulan maastoon – juuri näin ymmärtää, miksi rakentajat hyödynsivät luonnollista rinnettä täyttörakenteiden sijaan.
Astukaa sisään säilyneistä vomitorioista – kaarevista käytävistä, jotka johtavat orkesteriin. Huomatkaa kaksi alkuperäistä andesiittisten istuinrivien sarjaa: ne erottuvat selvästi marmorisen restauroinnin taustalla. Tutustu skenen pohjoisosaan, jossa on viisi oviaukkoa, sekä puolipyöreään orkesteriin, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Itäinen parodos on säilynyt kokonaan – kulje sen läpi, jotta saat käsityksen rakennuksen mittasuhteista.
Teatterin katselun jälkeen kävele viisi minuuttia Anadolu Medeniyetleri Müzesiin. Sen alakerran saleissa on esillä veistoksia, arkkitehtonisia yksityiskohtia ja esineitä, jotka on löydetty teatterin kaivauksissa – mukaan lukien keramiikkaa ja lasinpuhallusputkia keskiaikaisista työpajoista. Museovierailu tarjoaa kattavan kontekstin ja täyttää kaikki historialliset aukot, jotka jäävät jäljelle kohteen katselun jälkeen.